Sisältöön »
Tilaa uutiskirje
 
 

Uutiset

19.06.2019

Koneoppiminen ja tekoäly tuovat uusia mahdollisuuksia valaistuksen ohjaukseen

SteraLux LED-valaisimien tuotekehitystyö älykkään valaistuksen ympärillä jatkuu. Sen uusin muoto on tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston tietotekniikan yksikön kanssa.

Koneoppiminen ja tekoäly tuovat uusia mahdollisuuksia valaistuksen ohjaukseen

Tavoitteenamme on yhdessä löytää, luoda ja testata tapoja, joilla SteraLux LED-valaistusratkaisu on entistä energiatehokkaampi ja käyttäjäystävällisempi niin asentajalle, kiinteistön omistajalle kuin loppukäyttäjälle. ”Kun kehitämme teknologioita, niin tavoite luonnollisesti on, että kehitetään jotain hyödyllistä. Yritysyhteistyö onkin meille tehokas tapa päästä tutkimaan, miten kehittämiämme innovaatioita voidaan hyödyntää kaupallisesti”, kertoo tutkijatohtori Teemu Laukkarinen, joka on tutkimusprojektimme vetäjä tietotekniikan yksikössä.

Pilvipalvelut, IoT (Internet of Things), koneoppiminen ja tekoäly – näihin sanoihin törmää usein lukiessa yritysuutisia tuoteinnovaatioista. Teemu kuitenkin huomauttaa, että pilvipalvelut ja IoT alkavat olla jo arkipäivää, ja niitä hyödynnetään yritysten toiminnassa laajasti: ”IoT:n ja pilvipalveluihin perustuvien teknologioiden leviämisen myötä niiden kustannukset ovat laskeneet. Näiden teknologioiden laajan hyödyntämisen näkee käytännössä siitä, että ne ovat läsnä monissa päivittäisissä rutiineissa”. Esimerkiksi puhelimella voi nykyisin ohjata monia asioita kodin lämmityksestä auton lukitsemiseen. Sen sijaan koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävät teknologiat eivät vielä näy yhtä laajasti arkipäivässä ja ne ovat erittäin ajankohtaisia tietotekniikan tutkimus- ja kehitystyössä.

”Koneoppimisessa tietokoneelle saadaan sellaista oppimista ja älyä, mikä on perinteisesti ollut helppoa ihmisille, mutta vaikeaa koneelle”, Teemu kertoo. Koneoppiminen on yksinkertaistettuna sitä, että on olemassa iso määrä dataa, jota syötetään tietokoneen algoritmille, esim. neuroverkolle. Algoritmi oppii ja löytää datasta esim. kuvioita, trendejä tai riippuvuuksia. Algoritmin tuloksena syntyy matemaattinen malli, jota käytetään tunnistamaan uudesta datasta algoritmin oppimia asioita. 

Tutkimusyhteistyössämme tietotekniikan yksikön kanssa yksi tutkittava koneoppimisen muoto on konenäön käyttö osana valaistuksen ohjausta. Valaistuksen ohjaus on yleensä toteutettu antureiden avulla, jotka reagoivat raja-arvojen perusteella seurattaviin asioihin. Seurattavia asioita voivat olla esimerkiksi liike tai päivänvalo. Raja-arvojen ylittyessä tai alittuessa lähetetään valaisimelle komento, joka voi olla esimerkiksi käsky sytyttää, sammuttaa tai himmentää valaistus. ”Kone-näkö on tarkempi ja monipuolisempi verrattuna perinteisiin liikeantureihin. Se tunnistaa enemmän liikkeitä ja muotoja ja mahdollistaa siten räätälöidymmän käyttäjäkokemuksen. Esimerkiksi konenäkö voi arvioida ihmisen vireystilaa ja yrittää piristää väsynyttä toimistotyöntekijää valaistuksen väriä muuttamalla”, Teemu kuvailee. Tekoälyä hyödyntävästä valaistuksesta puolestaan voitaisiin puhua siinä vaiheessa, kun valaistus osaisi erottaa esimerkiksi kokoustilassa erilaiset tilan käyttötavat toisistaan ja säätää valaistusta niihin kuhunkin sopivaksi.

Tietotekniikan yksikkö tekee paljon yritysyhteistyötä, ja yritykset ovat yksi merkittävistä tutkimustyön rahoittajista. ”Yritysyhteistyö on meille tärkeää, koska sen kautta pääsemme pilotoimaan ja kehittämään sellaisia teknologioita, joita meillä ei olisi mahdollista yksin kehittää. Saamme yrityksiltä myös ideoita sekä tietoa trendeistä.  Selvitämme yritysyhteistyön avulla, miten uusimmat teknologiainnovaatiot toimivat käytännössä ja miten niitä voidaan vielä parantaa tai kaupallistaa”, Teemu kertoo.

Tuotekehitysprojektimme keskiössä on selvittää, miten voimme yhdistää osaamisemme anturi- ja IoT-teknologiasta koneoppimista hyödyntäviin teknologioihin. ”Kaupallistamisen edellytyksenä on tuotteistaa osaamisemme valaisinohjauksesta siten, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Yhteistyö yliopiston kanssa avaa meille portin uusiin teknologioihin, ja toisaalta myös uusiin tapoihin hyödyntää jo olemassa olevia teknologioita”, kertoo tuotekehityspäällikkö Antti Kääriä.   Koneoppiminen ja IoT mahdollistavat paljon, mutta mikä on sellainen valaistuksen ohjauksen innovaatio, joka tuottaisi lisäarvoa niin asennus- kuin käyttövaiheessa? Tähän kysymykseen olemme nyt yhdessä tietotekniikan yksikön kanssa hakemassa vastauksia.


Lisätietoja: 

Stera Technologies Oy, Jyri Kontio, Liiketoimintajohtaja,   jyri.kontio@stera.com, puh. +358 40 7541274

Tampereen Yliopisto, Teemu Laukkarinen,  Tutkijatohtori, teemu.laukkarinen@tuni.fi, puh. +358 50 3001089  


Stera Technologies Oy

Stera Technologies Oy on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistukseen erikoistunut globaalisti toimiva konserni. Omia tuotteitamme ovat SteraLux LED-valaisimet, laite- ja jakokaapit sekä Smart Factory järjestelmä. Liikevaihtomme on yli 80 M€. Käytössämme on yhteensä n.  55 000 m² tuotantotilaa kuudessa eri tehtaassa. Tehtaamme sijaitsevat Turussa, Kaarinassa, Paimiossa, Tammelassa, Kaavilla ja Virossa. Palveluksessamme työskentelee tällä hetkellä n. 800 henkilöä. www.steralux.fi

Tietotekniikan yksikkö, Tampereen yliopisto

Tietotekniikan yksikkö on osa Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestintätieteiden tiedekuntaa, joka on hyvin kansainvälinen ja monitieteinen tiedeyhteisö. Tiedekunnassa tehdään sekä teknistieteellistä perustutkimusta että yhteiskuntaa nopeasti hyödyttävää soveltavaa tutkimusta. Tietotekniikan alalla tutkimus vaihtelee teoreettisesti orientoituneista hyvinkin pragmaattisiin aiheisiin. Luonteenomaista tutkimukselle on teollisuusyhteistyö ja käytäntöön soveltaminen. Tutkimusprojekteja rahoittaa teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES, Suomen Akatemia, EU komissio ja teollisuus.


 
 
Pyydä tarjous